Matalapainetta

Olen ollut melkoisen alavireinen jo jonkun aikaa. Kaikki suunnitelmat tuntuu menevän tavalla tai toisella myttyyn. Tulevaisuus ahdistaa. Liikaa sinänsä pieniä stressitekijöitä.

Masentavaa viikonloppua

Eilen oli syntymäpäiväni. En viettänyt sitä mitenkään erikoisesti. Läheisimmät ihmiset muistivat ja kotona keitin munkkikahvit mummille ja pojille.

Tunnen itseni varsin varhaiskeski-ikäiseksi. Jotenkin olettaisi, että tässä iässä pitäisi olla jo jollain lailla kiinni elämässä. Mutta miten minä. Sisäisesti säpäleinä ja ulkoisesti hautautuneena läskivuoreen. Olematon työkokemus, eikä tietoa mitä haluaisi tehdä. Koulutus hankittu joskus aikoja sitten ja sen jälkeen vain epäonnistuneita yrityksiä. Taas kerran tunnen olevani epäonnistunut ja hyödytön, yksinäinen ja onneton.

Tässä kuussa tein yhden lopullisen ratkaisun ja lopetin opiskelun. Olen kerinnyt myös hakea toiseen koulutukseen, johon en kuitenkaan päässyt. Tulevaisuus ahdistaa nyt aika pahasti. En jaksa suunnitella enää mitään.

Mitä tänään tein

Tänään aioin tehdä niin monia asioita. Tuntuu, etten ole mitään saanut aikaan. Kuitenkin olo on aivan naatti ja tunnen olleeni koko päivän työn touhussa. Luettelenpa sitten mitä olen tänään puuhannut.

Aamulla heräsin seitsemän maissa. Luin lehden , söin aamupalan ja kävin suihkussa. Etsin vaatehuoneesta kesävaatteita. Pojat heräilivät omia aikojaan kahdeksan jälkeen. Laitoin lapsille aamupalan. Pesin koneellisen pyykkiä. Pystytin teltan pihalle. Vaihdoin lakanat ja pesin ne. Otin hyvin pienet tirsat. Pojille tuli yksi kaveri kylään. Raivasin tavaroita paikoilleen. Selvitin veljesten välistä pahaa tappelua. Olin mummin luona kahvilla. Istutin kesäkukkia kolmeen parvekelaatikkoon ja kahteen isoon ruukkuun. Pyykit narulta sisälle ja lakanat kuivumaan. Pojilla oli tänään tukihenkilötapaaminen , joten oli aika laittaa ruokaa. Syönnin jälkeen olikin jo aika lähteä kuskaamaan poikia tapaamiseen. Minä kävin hautausmaalla kävelemässä ja tulin vähäksi aikaa kotiin. Olin hetken tietokoneella, soitin siskolle ja katsoin vähän telkkaria. Hain pojat. He halusivat käydä pirtelöllä. Kävimme ja samalla kävimme kiertelemässä Prismassa. Tulimme kotiin ennen kahdeksaa. Nuorempi poika halusi kylpyyn, joten laitoin sen. Kylvyn jälkeen siivosin kylpyhuoneen. Sitten olikin jo iltapalan ja iltasadun ja poikien nukkumaanmenon aika. Pojat asettuivat aikanaan. Minä olen sen jälkeen istunut koneen ääressä juoden viskiä ja lukien, kirjoittaen ja kuunnellen musiikkia. Ei mikään turha päivä.

Nuorempi poika keksi eilen illalla, että hän haluaa nukkua teltassa. Minä siihen myöntelin ja lupailin teltassa nukkumista hamassa tulevaisuudessa. Tänään poika oli hädin tuskin herännyt, kun jo kuului vaatimus teltan pystyttämisestä. Teltta pystytettiin ja siellä vietettiin päivällä jonkun verran aikaa. Illalla iltasatu luettiin sisällä ja sitten retkeilijä lähti telttaan. Saatoin pojan sinne ja siellä poika on pysynyt. On mielenkiintoista nähdä saako poika nukuttua kokoyön yksin teltassa vai tuleeko keskellä yötä äidin viereen. Hyvin on poika ainakin varustettu.