Eilen oli syntymäpäiväni. En viettänyt sitä mitenkään erikoisesti. Läheisimmät ihmiset muistivat ja kotona keitin munkkikahvit mummille ja pojille.
Tunnen itseni varsin varhaiskeski-ikäiseksi. Jotenkin olettaisi, että tässä iässä pitäisi olla jo jollain lailla kiinni elämässä. Mutta miten minä. Sisäisesti säpäleinä ja ulkoisesti hautautuneena läskivuoreen. Olematon työkokemus, eikä tietoa mitä haluaisi tehdä. Koulutus hankittu joskus aikoja sitten ja sen jälkeen vain epäonnistuneita yrityksiä. Taas kerran tunnen olevani epäonnistunut ja hyödytön, yksinäinen ja onneton.
Tässä kuussa tein yhden lopullisen ratkaisun ja lopetin opiskelun. Olen kerinnyt myös hakea toiseen koulutukseen, johon en kuitenkaan päässyt. Tulevaisuus ahdistaa nyt aika pahasti. En jaksa suunnitella enää mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti