Helpotusta

Aamupäivällä soitti korjausmies Jyväskylästä. Autosta ei näillä näkymin ole mennyt muuta kuin ne etuvanteet ja jotain pohjamuovia. Hieman helpotti oloa. Nyt on toivoa päästä omalla autolla kotiin.

Vaari siirrettiin joulupäivänä Mänttään aluesairaalaan ja toipuu hyvin.

Lisää draamaa

Saimme eilen kuulla vaarini saaneen aamulla sydäninfarktin. Hänelle oli tehty pallolaajennus ja vointi kohtalainen. Isä on käynyt jo katsomassa häntä. Äsken soitti nuorempi siskoni ja kertoi että hänen tyttöystävänsä autoon oli murtauduttu viime yönä.

Muuten aatto on mennyt hyvin. Toivottavasti jatkuukin rauhallisissa merkeissä. Nyt odottelen joulusaunaan pääsyä. Ihme ja kumma on jonkinlainen joulumieli löytänyt tiensä tännekin.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Suuri helpotus ja iso ärsytys

Tänään ei ole ollut mikään hyvä päivä.

Eilen lähdimme kotoa ennen puoltapäivää joulun viettoon Tampereelle. Alkuosa matkasta meni ihan hyvin vaikka keli ei ollutkaan paras mahdollinen. Neljän maissa lähestyimme Jämsää, kun yhtäkkiä huomasin ajavani pitkin ojan pohjaa. Sain auton pysähtymään ja pääsimme kömpimään ulos. Auto oli vinossa pitkin ojansivua. Näkyvissä oleva vaurio oli vääntynyt etuvanne. Paikalle pysätyi toinenkin auto. Sain soitettua hinausapua paikalle. Kävelimme poikien kanssa läheiselle huoltoasemalle odottamaan Jyväskylästä tulevaa hinausautoa. Soitin isälleni Tampereelle ja pyysin häntä tulemaan hakemaan meitä. Shellillä odottelimme aikamme ja hinausautonkuljettaja tuli sinne meidän automme jo kyydissään. Purimme tavarat ja hinausauto lähti kuljettamaan autoa Jyväskylään korjaamolle. Toinenkin etuvanne oli vääntynyt, peltiosat näyttivät vahingoittumattomilta ja alustan vaurioista ei voinut nähdä mitään. Pienen lisäodottelun jälkeen isä tuli paikalle ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Tänään olen soittanut vakuutusyhtiöön ja autokorjaamolle. Auton tarkemmista vaurioista en vielä tiedä mitään, koska korjaamolla eivät olleet ehtineet vielä katsoa mitään. Odottelenkin täysin epätietoisena vakuutustarkastajan ja korjaamon yhteydenottoa ja tietoa onko auto korjattavissa vai meneekö se lunastukseen.

Helpotus siitä, ettei mitään vakavampaa sattunut on suuri. Kävimme isän kanssa katsomassa tapahtumapaikkaa. Melko pitkän matkan auto oli pitkin ojaa ajanut. On ollut lähellä ettei auto ole kellahtanut katolleen tai kyljelleen. Tai etten ajautunut ojan sijasta vastaantulevien kaistalle tai muuta. Vieläkään en osaa sanoa miten kaikki oikein tapahtui. Olo on vieläkin aika säikähtynyt. Pojat eivät säikähtäneet vaan olivat muuten vaikuttuneita. Onneksi kaikki tapahtui ihmisten ilmoilla eikä pimeällä korpitaipaleella. Onneksi-juttujen listää voisi jatkaa aika pitkälle.

Tänään suurin osa ajatuksista on kiertänyt tapahtumaa. Eniten on mietityttänyt auton kohtalo. Auto on kuitenkin meille aika välttämätön. Toivon että sen pystyisi korjaamaan. Epätietoisuus on ärsyttävää. Kaikki suunnitelmat joulun ajaksi ovat menneet uusiksi. En tiedä koska ja millä me pääsemme menemään kotiin.

Ei ole kovin jouluiset fiilikset.

Joulunalusaikaa

Joulu lähestyy ja minä olen kadottanut joulumieleni. Suoritan jotenkin konemaisesti joulunodotukseen liittyviä kuvioita. Aikaa tuntuu olevan kaikkeen liian vähän. Kirjoittamiseenkaan ei tunnu jäävän aikaa. Jos mulla edes löytyisi sanoja. Tekemistä on kuitenkin ollut ihan oikeasti paljon, mutta nyt alkaa hieman helpottaa.

Urasuunnittelukurssi loppui viime viikkoon. Kaikkinensa oli hyvä kurssi. Hyödyllinenkin varmaan. En osaa sitä niin tarkkaan arvioida. Minua harmittaa etten silloin joskus vuosia sitten tullut käyneeksi tälläistä kurssia. Olisin voinut säästää itseäni muutamilta turhilta ja vääriltä ratkaisuilta. En tosin tiedä oliko näitä kursseja silloin, mutta kuitenkin.

Eilen olin nuoremman pojan koululla joulujuhlassa. Oli ihan hieno tilaisuus.