tiistai 22. joulukuuta 2009

Suuri helpotus ja iso ärsytys

Tänään ei ole ollut mikään hyvä päivä.

Eilen lähdimme kotoa ennen puoltapäivää joulun viettoon Tampereelle. Alkuosa matkasta meni ihan hyvin vaikka keli ei ollutkaan paras mahdollinen. Neljän maissa lähestyimme Jämsää, kun yhtäkkiä huomasin ajavani pitkin ojan pohjaa. Sain auton pysähtymään ja pääsimme kömpimään ulos. Auto oli vinossa pitkin ojansivua. Näkyvissä oleva vaurio oli vääntynyt etuvanne. Paikalle pysätyi toinenkin auto. Sain soitettua hinausapua paikalle. Kävelimme poikien kanssa läheiselle huoltoasemalle odottamaan Jyväskylästä tulevaa hinausautoa. Soitin isälleni Tampereelle ja pyysin häntä tulemaan hakemaan meitä. Shellillä odottelimme aikamme ja hinausautonkuljettaja tuli sinne meidän automme jo kyydissään. Purimme tavarat ja hinausauto lähti kuljettamaan autoa Jyväskylään korjaamolle. Toinenkin etuvanne oli vääntynyt, peltiosat näyttivät vahingoittumattomilta ja alustan vaurioista ei voinut nähdä mitään. Pienen lisäodottelun jälkeen isä tuli paikalle ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Tänään olen soittanut vakuutusyhtiöön ja autokorjaamolle. Auton tarkemmista vaurioista en vielä tiedä mitään, koska korjaamolla eivät olleet ehtineet vielä katsoa mitään. Odottelenkin täysin epätietoisena vakuutustarkastajan ja korjaamon yhteydenottoa ja tietoa onko auto korjattavissa vai meneekö se lunastukseen.

Helpotus siitä, ettei mitään vakavampaa sattunut on suuri. Kävimme isän kanssa katsomassa tapahtumapaikkaa. Melko pitkän matkan auto oli pitkin ojaa ajanut. On ollut lähellä ettei auto ole kellahtanut katolleen tai kyljelleen. Tai etten ajautunut ojan sijasta vastaantulevien kaistalle tai muuta. Vieläkään en osaa sanoa miten kaikki oikein tapahtui. Olo on vieläkin aika säikähtynyt. Pojat eivät säikähtäneet vaan olivat muuten vaikuttuneita. Onneksi kaikki tapahtui ihmisten ilmoilla eikä pimeällä korpitaipaleella. Onneksi-juttujen listää voisi jatkaa aika pitkälle.

Tänään suurin osa ajatuksista on kiertänyt tapahtumaa. Eniten on mietityttänyt auton kohtalo. Auto on kuitenkin meille aika välttämätön. Toivon että sen pystyisi korjaamaan. Epätietoisuus on ärsyttävää. Kaikki suunnitelmat joulun ajaksi ovat menneet uusiksi. En tiedä koska ja millä me pääsemme menemään kotiin.

Ei ole kovin jouluiset fiilikset.

Ei kommentteja: