maanantai 15. joulukuuta 2008

Draamaa

Perjantaina menin nukkumaan kymmenen jälkeen. Lueskelin sängyssä jonkun aikaa. Makuuhuoneeseen kuukuu hyvin ohi ajavien autojen äänet. Joku auto kuului ajavan todella lujaa ohi ja sitten kuului paukahdus. Auto jatkoi kuitenkin matkaa yhtä enkä minäkään kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Lauantaina olin aamulla mummin luona juttusilla, kun huomasin ikkunasta jotain. Poikien hiekkalaatikon luona oli oudon paljon risuja. Katsoin tarkemmin ja huomasin hiekkalaatikon olevan rikki. Katsoin tarkemmin ja huomasin renkaanjäljet pihalla. Auto oli ajanut suoraan meidän pihan läpi. Matkalla oli mennyt yksi pensas säpäleiksi, hiekkalaatikko rikki ja nuoren pihlajan päälle oli ajettu. Kauhistelimme tietysti aikamme tapahtumaa. Yhdistin kuulemani äänet tapahtumaan. Emme kuitenkaan osanneet oikein tehdä mitään. Minä kävin kuvaamassa vahingot ja raivaamassa jälkiä.

Sunnuntaina mummi luki lehdestä, että lähistöllä oli ajettu autolla postilaatikoita nurin. Mummi soitti poliisille ja sieltä käytiinkin kyselemässä tarkemmin. Ilmeisesti kyseessä oli sama kuski. Tarkemmin poliisit eivät olleet kertoneet. Olin poikien kanssa kyläreissulla juuri silloin.

Olen vieläkin hieman järkyttynyt tapahtumasta. Miten kukaan voi ajaa sillä tavalla suoraan toisen pihan halki. Kuski tuskin on ollut selvin päin, mutta luulisi törmäyksen edes muuttaneen ajolinjaa. Onneksi liikkeellä ei ole ollut muita ihmisiä eikä se kuski ole törmännyt talon nurkkaan, mikä oli aika lähellä.

Ei kommentteja: