maanantai 24. marraskuuta 2008

Marinaa

Kyllä voi joskus omat lapset ärsyttää. Ja niiden kaverit. Varsinkin vanhemmalla pojalla on paljon kavereita, jotka usein on meillä käymässä. Tänään ensimmäinen kaveri tuli yhtä matkaa pojan kanssa koulusta ja kohta tuli toinen. Pojilla tuntuu suurin huvi olevan pleikkapelien pelaaminen. Sitähän sitten harrastetaan porukalla. Pelikone pitää kauheaa mäiskettä, joka kuuluu jokapuolelle. Jos joku kaveri lähtee niin kohta tulee toinen tilalle. Meidän pojat eivät ehdi käydä muualla, kun joku on koko ajan meillä. Ja läksyjen teon laitakin on vähän niin ja näin. Pahimmillaan toinen on kavereineen pleikalla ja toinen tietokoneella. Silloin mulle yleensä riittää ja välillä tulee sanottua turhan kovasti. En vain kestä sitä kamalaa mökää ja tunnetta ettei voi olla omassa kodissaan rauhassa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mullakin on kaksi poikaa, joista vanhempi menee ensi syksynä kouluun. ajattelin kyllä, että max 1 tai 2 kertaa viikossa vois olla kavereita käymässä, muttei enempää. omaa rauhaa tarvii koko perhe, että jaksetaan.

Vauhko kirjoitti...

Oma rauha on kyllä tarpeen. Varsinkin ekaluokkalaisella menee paljon voimia jo pelkkään koulunkäyntiin.