Nyt kun en enää ole niin masentunut, alkaa tämä joutilaisuus jollakin tapaa jo tympäistä. Haluaisin itselleni jonkun mukavan harrastuksen tai jotain, mutta en jaksa keksiä mitään. Haluan päiviini jotain muutakin kuin ainaisia kotitöitä ja poikien odottelua.
Maanantaina oli nuoremman pojan koululla vanhempainilta. Lupauduin mukaan vanhempien ja koulun väliseen yhteistyötoimikuntaan. Vähän kaduttaa ja pelottaa nyt, mutta toisaalta odotan ihan mielenkiinnolla.
Toinen kissoista aiheutti eilen aikamoisen säikähdyksen. Pojat olivat jo kotiutuneet koulusta ja minä olin tässä koneella. Meillä on olohuoneen nurkassa kirjahylly, jonka kulmaosan taakse jää tyhjä kolo seinän viereen. Kissat ovat usein hypänneet sinne hyllynpäälle ihmettelemään. Minulla on käynyt joskus mielessä se, että ne voisivat pudota sinne taakse. Eilen se sitten tapahtui. Kissa istui siellä kuten ennenkin ja sitten yhtäkkiä kuului vain todella surkeaa ja hätääntynytta naukumista ja epätoivoisia kiipeämisyrityksiä. Minä syöksyin kiskomaan kirjojen täyttämää hyllyä irti seinästä. Se ei ollutkaan aivan helppoa, sillä kaikki kolme osaa olivat ruuvattu kiinni toisiinsa. Onneksi sain sen verran rakoa aikaiseksi, että kissa pääsi sieltä pois. Kissa hävisi äkkiä jonnekin omaan koloonsa rauhoittumaan. Minulla oli suurempi työ , kun yritin saada kirjahyllyn taas paikoilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti